Back to top

EUROOPPA RAUNIOINA

Vuosi 1914 oli Euroopalle käännekohta. Eurooppa oli tuolloin jo kohonnut poliittiseksi, taloudelliseksi ja kulttuuriseksi maailmanvallaksi.

Sitten puhkesi ensimmäinen maailmansota, joka laajeni teollisen ajan ensimmäiseksi suursodaksi ja aiheutti suunnatonta tuhoa sotatantereilla ja yhteiskunnissa. Neljän vuoden ajan sota ravisteli Eurooppaa sen perustuksia myöten ja suisti maanosan ennennäkemättömään maailmanlaajuiseen välienselvittelyyn.

Tämä katastrofi aloitti Euroopan historian raaimman vuosisadan. Sodan traumat syöpyivät syvälle yhteiseen muistiin.

Ensimmäisen maailmansodan seurauksena vanhoja maailmanvaltoja kaatui ja uusia valtioita syntyi. Rauhanaate ja ajatus Euroopan yhdentymisestä saivat jalansijaa.

Toista maailmansotaa kuvataan usein ”totaaliseksi sodaksi”, jossa ei tehty eroa sotilaiden ja siviilien välillä. Miljoonat ihmiset joutuivat joukkoteloitusten, karkotusten, nälkiintymisen, pakkotyön, keskitysleirien ja pommitusten uhreiksi.

Sisäänpääsy eurooppaaseen - kolmas kerros

ENSIMMÄINEN MAAILMANSOTA

Vuosi 1914 oli Euroopalle käännekohta. Eurooppa oli tuolloin jo kohonnut poliittiseksi, taloudelliseksi ja kulttuuriseksi maailmanvallaksi.

Sitten puhkesi ensimmäinen maailmansota, joka laajeni teollisen ajan ensimmäiseksi suursodaksi ja aiheutti suunnatonta tuhoa sotatantereilla ja yhteiskunnissa. Neljän vuoden ajan sota ravisteli Eurooppaa sen perustuksia myöten ja suisti maanosan ennennäkemättömään maailmanlaajuiseen välienselvittelyyn.

Tämä katastrofi aloitti Euroopan historian raaimman vuosisadan. Sodan traumat syöpyivät syvälle yhteiseen muistiin.

VASTAKKAIN TOTALITARISMI JA DEMOKRATIA

Ensimmäisen maailmansodan seurauksena vanhoja maailmanvaltoja kaatui ja uusia valtioita syntyi. Rauhanaate ja ajatus Euroopan yhdentymisestä saivat jalansijaa.

Parlamentaarinen demokratia kukoisti kaikkialla Euroopassa samalla kun Neuvostoliitosta tuli ensimmäinen kommunistinen diktatuuri. Vuonna 1939 useimmat näistä demokratioista olivat kuitenkin tulleet tiensä päähän, ja eurooppalaisten enemmistö eli autoritaarisissa tai totalitaarisissa järjestelmissä, joissa julkista ja yksityistä elämää valvottiin ankarasti ja yksilön vapauksia rajoitettiin.

Natsit nousivat Saksassa valtaan vuonna 1933. Heidän totalitaarisessa hallinnossaan arjalaiset saksalaiset nähtiin biologisesti ylivertaisena rotuna, jonka kohtalo oli määrännyt johtamaan Eurooppaa. Saksan ongelmista syytettiin juutalaisia, joiden väitettiin myös vehkeilevän ja tavoittelevan maailman herruutta.

TOINEN MAAILMANSOTA

Toista maailmansotaa kuvataan usein ”totaaliseksi sodaksi”, jossa ei tehty eroa sotilaiden ja siviilien välillä. Miljoonat ihmiset joutuivat joukkoteloitusten, karkotusten, nälkiintymisen, pakkotyön, keskitysleirien ja pommitusten uhreiksi.

Natsihallinto surmasi miljoonia ihmisiä järjestelmällisissä yhteiskunnallisissa ja etnisissä puhdistuksissa. Euroopan juutalaisten kansanmurha oli historiassa ennennäkemätön sekä laajuudeltaan että suunnitelmallisuudeltaan. Sodankäynti oli erityisen julmaa Keski- ja Itä-Euroopassa, joka joutui kansallissosialismin ja stalinismin ristituleen.

TUHON JÄLJET

Toisessa maailmansodassa kuoli arviolta 60 miljoonaa ihmistä, joista lähes kaksi kolmasosaa oli siviilejä. Luvut sinänsä eivät kuitenkaan kerro koko totuutta henkilökohtaisista murhenäytelmistä tai sodan katastrofaalisista vaikutuksista eri ihmisryhmiin. Tähän kootut esineet kertovat inhimillistä tarinaa tapahtumien taustoista ja haastavat meidät kaikki pohtimaan, miten ihminen kykenee selviytymään tämänkaltaisista traumoista ja menetyksistä.