EUROOPASTA MAAILMANMAHTI
1800-luku oli Euroopassa vallankumousten aikaa ja myös suurten muutosten aikaa kaikilla elämänaloilla. Muutosten ja mahdollisuuksien ajan airuita olivat ihmisoikeudet ja kansalaisoikeudet, demokratia ja nationalismi, teollistuminen ja kaupan vapautuminen.
Vuosisadan lopulla Euroopan maailmanlaajuinen valta-asema oli vahvimmillaan. Sosiaaliset ja kansalliset jännitteet ja kansainväliset kilpailuasetelmat aiheuttivat kuitenkin hankausta, joka johti konfliktin puhkeamiseen 1900-luvun alussa.
POLIITTISET MUUTOKSET
1800-luku oli Euroopassa vallankumousten aikaa. Vuoden 1789 Ranskan suuren vallankumouksen innoittamina ihmiset eri puolilla Eurooppaa nousivat hallitsevia yläluokkia vastaan ja taistelivat kansalais- ja ihmisoikeuksien, demokratian ja kansallisen itsenäisyyden puolesta.
Kansallisuusaate kumpusi kumouksellisesta vaatimuksesta, joka lupasi kansalaisille lisää demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia, mutta se oli aatteena valikoiva ja sen maailmankuvaan kuuluivat etnisesti samankaltaisten ihmisten asuttamat kansallisvaltiot. Eräiden aikaansa edellä olleiden eurooppalaisten haaveena oli kuitenkin yhtenäinen Eurooppa ilman kansallisia kuuliaisuusvaatimuksia.
Vallankumoukselliset eri puolilla Eurooppaa kyseenalaistivat aristokratian etuoikeudet ja perinteisen yhteiskuntajärjestyksen. Varsinkin vuosien 1848 ja 1849 vallankumoukset olivat merkkipaalu taistelussa tasa-arvon, itsemääräämisoikeuden ja ihmisoikeuksien puolesta. Näillä päämäärillä on vahvoja heijastumia myös meidän aikaamme.
Ranskan suuri vallankumous vuonna 1789 oli käännekohta Euroopan historiassa. Vallitsevat poliittiset järjestelmät horjuivat, kun vapauden, veljeyden ja tasa-arvon aatteet pyyhkäisivät koko maanosan yli. Bastiljin vankilan kuuluisa valtaus Pariisissa 14. heinäkuuta 1789 symboloi vastarintaa korruptoitunutta hallintoa ja aristokratian etuoikeuksia kohtaan.
Legendat, myytit ja loistokas menneisyys nousivat tärkeään asemaan, kun kansallismieliset liikkeet halusivat luoda kansallisen identiteetin. Tämä identiteetti miellettiin muista erilliseksi ja ainutlaatuiseksi. Kansallismieliset liikkeet pyrkivät saavuttamaan tavoitteensa ja erottautumaan muista esimerkiksi lippujen, hymnien ja erilaisten symbolien avulla.
MARKKINAT JA IHMISET
Höyry, savu, tehtaat, melu – kaikki nämä kertoivat teollisen vallankumouksen alkaneen Isossa-Britanniassa. Tehdasteollisuus levisi pian eri puolille Eurooppaa, josta tuli koko maailman teollistumisen, rahatalouden ja kaupan keskus. Uudet tekniset keksinnöt ruokkivat teollistumista, ja höyryvoiman käyttö joudutti raskaan teollisuuden kehitystä. Tuotantomenetelmät uudistuivat täysin, ja suurissa tuhansien työntekijöiden tehtaissa käynnistyi teollisuus- ja kulutustavaroiden massatuotanto.
1800-luvulla työntekijät olivat palkkatyöläisiä, joilla ei ollut lain tarjoamaa suojaa eikä sosiaaliturvaa. Usein he joutuivat elämään ja tekemään työtä tyrmistyttävissä olosuhteissa. Heidän tilanteensa parani vasta vuosisadan lopulla, kun he saivat asteittain äänioikeuden.
Teollistuminen ja koneellistuminen muuttivat perusteellisesti ihmisten työoloja kaikkialla Euroopassa.
![Painting man woman seated Belgium 19th century](https://historia-europa.ep.eu/sites/default/files/styles/grid_item_large/public/vanaise-4437dig_web_2.jpg?itok=odJMhSgT×tamp=1501423634 ""Portrait de Monsieur et Madame Georges Hobé"")
Kun teollinen vallankumous muutti yhteiskuntaa, syntyi uusi yhteiskuntaluokka porvaristo. Porvaristosta tuli taloudellisia ja poliittisia muutoksia edistävä voima, sillä sen jäsenet olivat saaneet poliittiset oikeudet ja he olivat taloudellisesti riippumattomia ja koulutettuja.
TIEDE JA TEKNOLOGIA
Nopeus, dynaamisuus ja edistysusko olivat Eurooppaa määrittäviä tekijöitä 1800-luvun lopulla. Rautatiet, sähkö, elokuvat ja valokuvaus sekä uudet luonnontieteen ja lääketieteen teoriat kertoivat Euroopan johtoasemasta tekniikan kehityksessä. Optimismi valtasi alaa.
Rautateiden tulo osoitti kiistatta Euroopan olevan tekniikan edelläkävijä koko maailmassa. Teollistuminen eteni, ja kaikkien sosiaaliluokkien jäsenille tuli mahdolliseksi tehdä pitkiäkin matkoja.
Rautatiet muuttivat Euroopan maisemaa, kun aiemmin ylipääsemättömät esteet ohitettiin rakentamalla tunneleita ja siltoja. Vuonna 1882 saatiin valmiiksi Gotthardin rautatietunneli, joka yhdisti pohjoisen ja eteläisen Euroopan. Tämä 15 kilometrin pituinen tunneli oli aikoinaan maailman pisin. Rautateiden myötä rahtiliikenne vilkastui ja matkailu yleistyi.
Lennättimen avulla luotiin hetkessä yhteys kaukana toisistaan sijaitsevien paikkojen välille. Tieto jossakin kaupungissa tehdystä rikoksesta kulki nopeasti muihin kaupunkeihin, samoin tiedot kauppatavaroiden maailmanmarkkinahinnoista. Merenalaiset kaapelit mahdollistivat maailmanlaajuiset yhteydet.
1800-luvun lopun kansallinen kilpailuhenki ja kansainväliset jännitteet kävivät selvästi ilmi vuoden 1900 maailmannäyttelyssä, jonka näyttelyosastoilla esiteltiin sotatarvikkeita ja siirtomaiden asutusta. Nämä kilpailuasetelmat vaikuttivat dramaattisesti seuraavan vuosisadan tapahtumiin.
IMPERIALISMI
1800-luvulla Euroopalla oli maailmanlaajuinen ylivalta. Imperiumit laajenivat ja haalivat itselleen siirtomaita teollisen vallankumouksen vauhdittaessa kehitystä. Siirtomaista saatiin raaka-aineita ja ylellisyyshyödykkeitä tyydyttämään kasvavaa kulutuskysyntää. Lisäksi toiveena oli saada siirtomaista uusia markkinoita eurooppalaisille tuotteille. Huonoa kohtelua ja eriarvoisuutta puolusteltiin välttämättömänä osana villi-ihmisten ”sivistämistä”. Orjuuden vähitellen väistyessä tilalle tulivat uudenlaiset suvaitsemattomuuden ja rasismin muodot.
Vuonna 1914 Euroopan maiden valtapiiriin kuului jo noin 30 prosenttia maailman väestöstä. Eurooppalaiset olivat tehneet löytöretkiä ja käyneet merentakaista kauppaa satoja vuosia, mutta otetta muista mantereista voitiin nyt tiukentaa teollisen vallankumouksen ansiosta.
Berliinin konferenssin (1884–1885) osanottajat sopivat Afrikan mantereen osittamisesta Euroopan maiden kesken kuulematta lainkaan maanosan asukkaita. Vuoden 1900 lopulla enää kolme Afrikan valtiota oli säilynyt itsenäisenä. Myöhemmin Euroopan maat piirsivät uusiksi myös Aasian kartan.
Uuden eurooppalaisen teknologian tuotokset, muun muassa konekiväärit, edistivät ratkaisevasti kolonialismin voittokulkua. Vaikka alkuperäisasukkaita oli valloittajia enemmän, vastarinta oli turhaa, kun vastassa oli ase, jolla saattoi ampua 50 kertaa tavallista kivääriä nopeammin.
Myös Euroopan sisällä joitain kansoja pidettiin rodullisesti muita ”kehittymättömämpinä”. Tämän rasistisen ajattelutavan mukaan näitä Euroopan reuna-alueiden kansoja pidettiin yhteiskunnaltaan alkeellisina. Ne nähtiin 1800-luvun Euroopan kehittyneempien rotujen aikaisempien kehitysmuotojen jäänteinä.