Kun seinät puhuvat!

Julisteen tarina kuvaa julisteiden roolia eurooppalaisessa julkisessa elämässä. Se haastaa vierailijat pohtimaan, miten monin tavoin Eurooppa voidaan mieltää niin maantieteellisesti kuin käsitteenä.

Eripuraa ja yhteishenkeä lähtee Euroopan historiaa ensimmäisen maailmansodan jälkeen muovanneiden aatteiden jäljille ja tarkastelee julisteita ideologioiden kohtaamisen ja yhteentörmäyksen kuvaajina ja todistajina. Osaston nimi viittaa vastakkainasetteluihin ja jännitteisiin 1900-luvun aatteellisten ja aseellisten yhteenottojen taustalla, mutta kertoo toisaalta myös halusta tehdä yhteistyötä ja edistyä rauhanomaisesti ja yhteisvoimin.

Esteitä ja yhteyksiä tarkastelee sitä, miten rajat voivat olla sekä fyysisiä että kuvitteellisia, sekä konkreettisia esteitä että ajatusrakennelmia. Eurooppa on yhteinen nimittäjä tämänhetkisissä keskusteluissa, joissa väännetään peistä yhtäältä muuttoliikkeestä ja ihmisoikeuksista ja toisaalta kansallisesta itsemääräämisoikeudesta ja protektionismista. Eurooppa nähdään sekä ihmisoikeuksien turvasatamana että julmana linnakkeena. Kulttuuritapahtumat, urheilu sekä festivaalit ja muut tapahtumat pyrkivät peilaamaan ihanneyhteiskuntaa ja auttavat määrittämään, mitä eurooppalaisuus merkitsee yhteiskunnassa, kulttuurissa, taloudessa ja ihmisten elämässä.

Aktivismia ja protesteja tarkastelee julisteita oivallisena keinona kapinoida ja esittää poliittisia vaatimuksia sekä arvokkaina todisteina ihmisoikeuksien puolesta käydystä kamppailusta. Sodanjälkeisen Euroopan yhteiskuntien rinnakkaiset mutta toisistaan etääntyvät poliittiset vaatimukset, intressit ja käsitykset oikeudenmukaisuudesta juontuvat nyky-yhteiskuntien moniarvoisuudesta ja polarisoitumisesta.

Näyttelyn viimeinen osasto Juliste – mitä seuraavaksi? pohtii julisteiden asemaa nyt ja tulevaisuudessa. Huolimatta 2000-luvun digitaalisesta kehityksestä julisteita käytetään edelleen keinona vaikuttaa käyttäytymiseemme ja ajatusmaailmaamme. Tähän osastoon on otettu taidejulisteita, koska taide rohkaisee meitä usein pohtimaan olomassaoloamme ja elinympäristöämme.

Kuningatar Eurooppa

Johannes Putsch (1516–1542)

Tiroli, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, 1534

Museum Retz, Itävalta

Europa!

Carmen Moreno (s. 1964)

EU-vaalien mainosjuliste

Espanja/Hollanti, 1999

Näkemiin Istanbul!

Uwe Loesch (s. 1943)

Saksa, 2006

Britit: [lordi Kitchener] haluaa Sinut. Liity maasi armeijaan!

Alfred Leete (1882–1933)

Iso-Britannia, 1914

Jäljennös

Imperial War Museum, Lontoo, Iso-Britannia

Dan Mladosti

(Nuorison päivä)

Novi kolektivizem (NK)

Slovenian sosialistinen tasavalta, Jugoslavia, 1987

Einheit Europas so oder so

(Yhtenäinen Eurooppa tavalla tai toisella)

Eurooppa-henkinen, kommunismin vastainen juliste

Signeeraus M G

Länsi-Saksa, n. 1950

Eurooppa – Purjeet mastoon kaikissa väreissä

Reyn Dirksen (1924–1999)

Kilpailun ensimmäinen palkinto

Hollanti, 1950

Rakennetaan Eurooppaa ydhessä

Suunnittelija: FreeForm

Rooman sopimuksen 40-vuotista taivalta juhlistava juliste

Belgia, 1997

Frontières = Répression

(Rajat = Sorto)

Atelier populaire

Pariisi, Ranska, toukokuu 1968

Trans Europ Express verbindet 70 Städte Europas

(Trans Europ Express yhdistää 70 Euroopan kaupunkia)

Jan Rodrigo (1921–2013)

Hollanti, 1957

Le- és felszállásnál legyünk körültekintőek

(Muista varoa, kun nouset junaan ja poistut sieltä)

Unkari, 1964

Eurooppa. Valitse Irish Air Lines.

Piet Sluis (1929–2008)

Irlanti, n. 1955

Olympialaiset, Berliini 1936

Franz Theodor Würbel (1858–1943)

Saksa, 1936

Madonnalla ja Jeesus-lapsella sateenkaarisädekehä

Elżbieta Podleśna (s. 1968)

Puola, 2019

Je suis Charlie

(Minä olen Charlie)

Joachim Roncin (s. 1976)

Ranska, 2015

Demokratian ääni vaarassa!

Doğan Arslan

Turkki/Slovakia, 2018

Kardiogrammi [seismografi]

Czeslaw Bielecki (s. 1948)

Puola, 1980

Europejskie Centrum Solidarności, Gdańsk, Puola

Frieden ist möglich!

(Rauha on mahdollinen!)

Wolfgang Janisch

Itä-Saksa, 1988

Stiftung Haus der Geschichte, Zeitgeschichtliches Forum Leipzig, Saksa

Rab Harlingin haastattelu valokuvasarjasta ”Unohda unelmasi” Kuvannut Shosho Euroopan historian talon vaihtuvaan näyttelyyn ”Kun seinät puhuvat! Julisteet – mainontaa, propagandaa ja protesteja”

Kaupallinen tie

Rab Harling (s. 1972)

Iso-Britannia, 2009–2010/2022

Unohda unelmasi

Rab Harling (s. 1972)

Iso-Britannia, 2009–2010/2022

Unohda unelmasi

Rab Harling (s. 1972)

Iso-Britannia, 2009–2010/2022

Rue du fort Bourbon, Luxembourg, 1998

(Rue du Fort Bourbon -katu, Luxemburg, 1998)

Jacques Villeglé (s. 1926)

Musées de la Ville de Luxembourg

Julisteiden tehtävänä on tiedottaa mutta myös valistaa ja jopa manipuloida. Ne ilmentävät yhteiskunnassa käytävää ajatusten taistelua ja kamppailua vallasta ja vauraudesta. Kansalaisille ne tarjoavat vaikuttavan keinon ilmaista näkemyksiään yhteiskunnasta, kulttuurista ja politiikasta. Julisteet voivat siis sekä kuvata että todistaa Euroopassa eri aikoina esiintyneitä ideologisia kiistoja. Ne ovat ajassa kiinni ja kertovat meille monenlaisia tarinoita Euroopasta. Aiheessa riittää ammennettavaa niin koululaisille ja opiskelijoille kuin kansalaisille yleensä. Julisteiden tarkastelu auttaa parantamaan medialukutaitoa ja tutkimaan ”julkisen tilan” historiallista kehitystä Euroopassa.

”Kun seinät puhuvat” -näyttelyn oppisisältöjen ansiosta yleisö pääsee osallistumaan ja vierailijat osaavat sijoittaa julisteet oikeaan kontekstiin. Mistä historiallisesta yhteydestä julisteen idea kumpusi ja mikä oli julisteen vaikutus? Kuka oli sen takana? Keille se oli tarkoitettu? Jokaisella on oma oppimistyylinsä ja näkökulmansa oppimiseen, ja yleisö saa täällä hyödyntää niitä täysin omalla tavallaan. Näyttelyssä on seuraavat interaktiiviset osiot:

”Tehdään juliste yhdessä!” on interaktiivinen tehtävä, jossa vierailijat luovat oman julisteensa käyttäen näyttelyn julisteiden visuaalisia elementtejä. He keksivät iskulauseen ja sommittelevat julisteen niin, että siitä välittyy vahva viesti. Valmista julistetta voi ihailla näyttelyosaston näyttötaululta.

”Yhteydet haltuun!” – Vierailijoiden on selvitettävä, mihin asiayhteyteen heidän juuri näkemänsä julisteet kuuluvat. Kyseessä on leikkimielinen tehtävä, jossa heidän on yhdistettävä juliste oikeaan historiallista kontekstia, julisteen tekijää tai kohdeyleisöä esittävään kuvaan.

”Seinät puhuvat... mitä sinulla on sanottavaa?” esittelee alakoululaisille Euroopan historian käännekohtia. Koululaiset pohtivat myös, voiko kuvaan luottaa, ja saavat eväitä vanhojen kuvien analysoimiseen. Yläkoululaiset tutustuvat Euroopan historiaan tutkimalla julisteita, joissa ovat esillä ihmisoikeudet, muuttoliike, EU-vaalit, konfliktit tai vaikkapa kulttuuri- ja urheilutapahtumat.