Back to top

Fake for Real

Väärennökset kautta aikojen

(LOKAKUU 2020 - LOKAKUU 2021)

Jokapäiväisten rutiinien keskellä kaikki sensaatiomainen, näyttävä ja yliluonnollinen alkaa houkutella kummasti ja auttaa meitä pakoon arjesta. Petos on kuitenkin hauskaa vain, jos se tapahtuu omasta tahdostamme. Kun joudumme tahallisen huijauksen kohteeksi, jäämme monessa mielessä häviölle. Vaarassa ovat rahamme, uskottavuutemme, koskemattomuutemme tai jopa henkemme.

Nykypäivänä (dis)informaation määrä on aivan ennennäkemätön, mutta nämä samat ongelmat ovat olleet läsnä jo muinaisista ajoista lähtien. Historia on pullollaan esimerkkejä valheen esittämisestä totena. Troijan hevonen, myyttinen tyyppiesimerkki huijauksesta, nivoo muinaisen historian symbolisesti yhteen internetin hallitseman maailman hyvin nykyaikaisten ongelmien kanssa.

Menneisyyden opit voivat viitoittaa meille tietä eteenpäin maailmaan, jossa voimme halutessamme antautua kaikenlaisen kuvitteellisen vietäväksi mutta kuitenkin palata takaisin todellisuuteen, kun olemme siihen valmiita.

VALLANPITÄJÄT JA KIRKKO

Mikä tekee vallasta oikeutettua? Poliittiset vallanpitäjät ja kirkko ovat kautta aikojen pönkittäneet toistensa otetta vallankahvasta. Rooman keisarit korotettiin jumaliksi, paavit saivat maallista valtaa ja pyhäinjäännökset lisäsivät pyhien paikkojen arvostusta. Keisarin tahraton maine, paavin säntillinen kirjanpito, mahtavan pyhimyksen fyysinen läsnäolo – ehkä liian hyvää ollakseen totta. Onneksi meidän ei tarvitse enää pitää kiinni menneisyyden valheista. Asioiden todellinen laita on paljastunut rohkeiden ja uteliaiden ihmisten ansiosta.

MAAILMA AVAUTUU

Kirjapainotaidon keksiminen avasi uuden aikakauden, jolloin tietoa tuli saataville aivan ennennäkemättömässä määrin. Tiedon kasvava määrä ei kuitenkaan ollut tae sen paikkansapitävyydestä. Mainetta ja mammonaa tavoittelevat eivät epäröineet levittää väärää tietoa tuoreimmasta keksinnöstä innostuneelle yleisölle. Jopa tieteellisen tutkimuksen historiassa on esimerkkejä tahallisesta vilpistä. Tiedon vääräksi osoittautumisen mahdollisuus ei tarkoita, ettei tieteellinen menetelmä itsessään toimisi, vaan se on tieteen olennainen ominaisuus, joka erottaa sen muista keinoista yrittää tehdä selkoa maailmasta.

YHDISTÄÄ JA EROTTAA

Erilaisia valheita ja väärennöksiä käytettiin voimakkaina välineinä, kun 1700- ja 1800-luvuilla pyrittiin luomaan etnisiä ja kansallisia identiteettejä. Kaikkialla Euroopassa aitoihin historiallisiin löydöksiin sekoitettiin tekaistuja ”isänmaallisia” yksityiskohtia, jotka vahvistivat kansallismielisiä liikkeitä. Uuden ajan kansallisvaltioiden luominen edellytti yhteisen historian lisäksi myös yhteisiä vihollisia. Väärennettyjä asiakirjoja, salaliittoteorioita ja vääriä tuomioita käytettiin yhteiskunnan syntipukkien luomiseen ja tuomitsemiseen tuhoisin ja pitkäaikaisin seurauksin.

SODASSA

Joku jossakin on sanonut, että ”totuus on sodan ensimmäinen uhri”. On totta, että sodassa ihminen turvautuu myös valheisiin ja peittelyyn. Toisen maailmansodan aikana koko Eurooppa muuttui taistelutantereeksi. Sillä, kehen päätit luottaa, oli perustavanlaatuiset seuraukset. Totalitaaristen hallintojen peittelemiä ja kaunistelemia rikoksia koskevien faktojen selvittämisestä tuli seuraavien vuosikymmenten tehtävä.

TUOTTOISAA TOIMINTAA

Voitontavoittelu on kautta aikojen ollut pääasiallisia syitä väärennösten tekemiselle. Taideteoksia, ylellisyystuotteita, päivittäistavaroita ja rahaa väärennetään taloudellisen hyödyn toivossa. Kaikkein himotuimpien tuotteiden, olipa kyse hollantilaisten mestareiden maalauksista tai Louis Vuittonin laukusta, väärentämisestä on tullut keskeinen tekijä nykyisessä globaalissa kulutusyhteiskunnassa. Loputon viehtymyksemme saada ”lisää, uudempaa, halvemmalla” on myös saatettu valokeilaan esimerkiksi tšekkiläisen unelman (”Český sen”) nimellä kulkeneessa kokeilussa ja dokumentissa, joka niin ikään perustuu huijaukseen.

TOTUUDEN JÄLKEINEN AIKA

Ilmauksella ”totuuden jälkeinen aika” kuvataan kulttuuria, jossa yleistä mielipidettä muokkaavat tunteet ja omat uskomukset pikemmin kuin faktat. ”Valeuutisia” pidetään usein sen näkyvimpänä ilmenemismuotona.

Valeuutiset eivät kuitenkaan rajoitu vain tiettyyn aikakauteen. Nykytilanteessa on erityistä se, että nykyaikaiset viestintäkeinot, etenkin internet, mahdollistavat valeuutisten nopean leviämisen ja levittämisen maailmanlaajuisesti. Kun tietoa tulvii lukemattomista lähteistä, on usein vaikea tietää, mikä on totta ja onko lähde luotettava.

Onneksi on kuitenkin olemassa keinoja selättää nämä haasteet: ensivaikutelmista piittaamaton kriittinen ajattelu, tietoisuus omista ennakkoluuloista ja lähteen luotettavuuden selvittäminen voivat auttaa meitä erottamaan faktat fiktiosta ja luovimaan monimutkaisessa todellisuudessa.